|
|
|
Kursseista ja toiminnasta
TanssikurssitTanssikurssitoiminta jaksottuu vuoden aikana seuraavasti:
Kevätkausi: tammikuu-huhtikuu Kesäkausi: toukokuu-elokuu Syyskausi: syyskuu-marraskuu Esitteet ilmestyvät kursseista ja toiminnastani kullekin kaudelle erikseen, hieman ennen kauden alkua. |
ParinvaihtoKursseilla kiertävä parinvaihto, luonnollisesti voi tanssia myös oman parin kanssa. Parinvaihto on vapaaehtoinen.
IlmoittautuminenTanssikursseille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.
|
Taulun teksti: Kyösti Mäkimattila
|
Taulun teksti: Kyösti Mäkimattila
|
Hinnat ja maksuvälineet
Hinnat:
Maanantait
Tanssikurssien perushinnat: 1h 12€, 2h 22€
Kanta-asiakashinnat ovat: 1h 10€, 2h 20€
Hinnat:
Tiistait
Tanssikurssien perushinnat: Yhden tunnin hinta on 10 € ja koko ilta 2-3 h 20€.
Maksuvälineinä: Käteinen, korttimaksut, liikunta/kulttuurisetelit, liikuntaedut/saldot
Huom! Liikuntasetelit ja saldot ovat henkilökohtainen etu, niillä voi maksaa vain oman kurssimaksun!
Maanantait
Tanssikurssien perushinnat: 1h 12€, 2h 22€
Kanta-asiakashinnat ovat: 1h 10€, 2h 20€
Hinnat:
Tiistait
Tanssikurssien perushinnat: Yhden tunnin hinta on 10 € ja koko ilta 2-3 h 20€.
Maksuvälineinä: Käteinen, korttimaksut, liikunta/kulttuurisetelit, liikuntaedut/saldot
Huom! Liikuntasetelit ja saldot ovat henkilökohtainen etu, niillä voi maksaa vain oman kurssimaksun!
Voit liittyä kanta-asiakkaaksi, milloin haluat, joko kurssien yhteydessä tai lähettämälla tietosi sähköpostilla tai tekstiviestillä. Liittyminen on maksutonta. Kanta-asiakkaana saat kestoetua kurssihinnoista. Tiedot, jotka tarvitaan ovat nimi, osoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Tietojesi kirjaamisen jälkeen saat itsellesi henkilökohtaisen kanta-asiakaskortin ja asiakasnumeron.
Sp: [email protected] tai p. 050 529 1380
Sp: [email protected] tai p. 050 529 1380
|
|
|
Opetustasot
- Alkeet: kyseisen tanssin perusteita ja alkeiskuvioita aloittelijoille
- Alkeisjatko: helppoja alkeis-jatkokuvioita ja vientitekniikkaa
- Jatko 1: jatkokuvioita perusasiat osaaville, tanssillisuutta
- Jatko 2: jatkokuvioita, tekniikkaa, haastetta lisätään vähitellen
- Jatko 3: haasteellisia kuvioita, vientitekniikkaa
Tiistaikursseilla opetus alkaa alkeista, mutta torstait ovat jatkoiltoja, jolloin opetus alkaa jatko 1 tasosta ja etenee illan aikana haastavampaan opetussisältöön. Torstaikursseille tulijoiden toivotaan osaavan hyvin perusjutut kyseisestä lajista.
Kurssipaikat
Kevät- ja syyskausi;
Maanantaikurssit, Hamarin työväentalo, Hamarintie 22, 06650 Porvoo
Tiistaikurssit, Puistokulma, Talkootie 4, 01350 Vantaa
Kesäkausi;
Tiistaikurssit, Hki-Pavi, Pavintie 6, 01260 Vantaa
Maanantaikurssit, Hamarin työväentalo, Hamarintie 22, 06650 Porvoo
Tiistaikurssit, Puistokulma, Talkootie 4, 01350 Vantaa
Kesäkausi;
Tiistaikurssit, Hki-Pavi, Pavintie 6, 01260 Vantaa
Taulun teksti: Kyösti Mäkimattila
|
Taulun teksti: Kyösti Mäkimattila
|
Tanssikurssivarustus
Pukeutuminen tanssikursseille on vapaamuotoista. Useimmat kurssilaiset ovat tavallisissa vaatteissa, joissa on hyvä liikkua. Suosin kerrospukeutumista. Tanssiessa tulee lämmin ja tauoilla voi olla hyvä olla jotain pitkähihaista lämmikkeeksi.
Kenkävalinta on jokaiselle henkilökohtainen, mutta valtaosa kurssilaisista käyttää joko tanssilenkkareita, tanssitossuja, nahkakenkiä tai jotain muuta tanssikäyttöön tarkoitettua jalkinetta. Korkokenkien ystäville haluan kertoa, että niitä vähemmän enää kursseilla näkee, epäkäytännöllisyytensä vuoksi, mutta tansseissa vielä monet naiset käyttävät korkokenkää. Kumipohjaiset kengät, joko raskasrakenteiset tai esim. tavalliset lenkkarit eivät toimi puuparketilla. Kumipohja takertaa parketilla ja tanssimisesta tulee vaivalloista. Kenkiä ei kannata ostaa, ennen kuin kokeilee miltä tanssi alkaa tuntumaan ja hankkii sitten kengät, kun tietää minkälainen kenkä toimii. Tanssikenkiin investointi on hyvä asia, sillä jalat ovat tanssiessa ajoittain kovilla. Hinnat ovat n. 60–100€
Kenkävalinta on jokaiselle henkilökohtainen, mutta valtaosa kurssilaisista käyttää joko tanssilenkkareita, tanssitossuja, nahkakenkiä tai jotain muuta tanssikäyttöön tarkoitettua jalkinetta. Korkokenkien ystäville haluan kertoa, että niitä vähemmän enää kursseilla näkee, epäkäytännöllisyytensä vuoksi, mutta tansseissa vielä monet naiset käyttävät korkokenkää. Kumipohjaiset kengät, joko raskasrakenteiset tai esim. tavalliset lenkkarit eivät toimi puuparketilla. Kumipohja takertaa parketilla ja tanssimisesta tulee vaivalloista. Kenkiä ei kannata ostaa, ennen kuin kokeilee miltä tanssi alkaa tuntumaan ja hankkii sitten kengät, kun tietää minkälainen kenkä toimii. Tanssikenkiin investointi on hyvä asia, sillä jalat ovat tanssiessa ajoittain kovilla. Hinnat ovat n. 60–100€
Videointi
Tanssikursseilla on ehdoton videointi ja valokuvauskielto opetuksen ja kurssimateriaalin osalta. Myöskään muistiinpanojen tekeminen kursseilla ei ole suotavaa.
Tanssia ja terapiaa tanssikursseilla kunnioitamme oppilaiden yksityisyyttä, joten emme videoi oppilaita ja heidän tanssimistaan tunneilla. Pelkoa siitä, että kurssivideoita näkyy somessa, youtube.com tai muilla kanavilla ei ole!
Tanssia ja terapiaa tanssikursseilla kunnioitamme oppilaiden yksityisyyttä, joten emme videoi oppilaita ja heidän tanssimistaan tunneilla. Pelkoa siitä, että kurssivideoita näkyy somessa, youtube.com tai muilla kanavilla ei ole!
Yksityistunnit
Pidän yksityistunteja kesäkaudella Hki-Pavilla, satunnaisesti. Yksityistunnin kesto on 60 min. Ajanvaraus ja hintatiedustelut: [email protected] tai 0505291380
Tanssilajit:
Foksi:
Foksi on helppo ja mukava perustanssi, jota tanssitaan tanssiotteessa ja se kiertää liikkuvasti tanssisuunnassa ympäri salia. Askellus perustuu 4 askeleen rytmiin hidas-hidas-nopea-nopea. Foksia tanssitaan foksimusiikkiin tai beat rytmisiin kappaleisiin. Rento, helppo ja hyvä perustanssi.
Valssi:
Valssi on lajina tärkeä ja sillä on suuri merkitys tanssi-illan laji- valikoimassa. Valssilla aloitetaan ja lopetetaan lavatanssi-ilta. Perusmuodossaan valssi on kolmijakoinen keinuva ja liikkuva, tanssiotteessa tanssittava tanssi. Käännöksiä tehdään oikealle ja vasemmalle.
Humppa:
Humppa on perusmuodossaan tanssiotteessa tanssittava ja tanssisuunnassa etenevä tanssi. Humppa on meidän suomalaisten lempilapsi, sitä tanssitaan paljon ja siihen on oma musiikkinsa. Perusaskellus perustuu hyvin joustavaan rytmikkääseen vaihtoaskellukseen, jossa nilkkojen ja polvien joustava liike lisää pehmeyttä.
Kävelyhumppa/Kuiviohumppa:
Perustuu perusmuodossaan rytmikkääseen, humpan rytmiä myötäilevään kävelyyn, joka on ikään kuin hölkän ja kävelyn välimuoto. Askel etenee liikkuvasti ja erilaisilla otteilla vastakkain ja rinnakkain liikkuen tehdään laajoja kuviosarjoja, joilla elävöitetään tanssia.
Tango:
Perustuu neljän askeleen vakioituun perusaskellukseen ja rytmiin hidas-hidas-nopea-nopea, mutta antaa mahdollisuuden myös hyvin laajoille ja erilaisille askelvariaatioille musiikin mukaan. Tango on tunnelmaltaan ja liikekieleltään vahva ja jopa väkevä tanssi. Se on lajina ehdottomasti kokeilemisen ja opettelemisen arvoinen. Antaa mahdollisuuden vahvaan viennin ja seuraamisen nautinnolliseen vuoropuheluun.
Hidas valssi:
Hienovarainen ja tunnelmallinen, liikekieleltään pehmeä ja tanssisuunnassa liikkuva tanssi. Perusolemukseltaan hidas ja viipyilevä, mutta vahvapoljentoinen tanssi, jossa tehdään kolmijakoiseen rytmiin liikkuvia askeleita. Hidas valssi ei ole hidastettua tavallista valssia, vaan sille on olemassa oma musiikkinsa. Tanssissa askelmäärä pysyy samana, kuin tavallisessa valssissa, mutta painotus muuttuu, jolloin askellus sopii musiikkiin.
Fusku:
Reipashenkinen 4 askeleen kädenalitanssi, jonka perusrytmi on sama kuin foksissa hidas-hidas-nopea-nopea. Tanssitaan tanssiotteessa ja tanssiin lisätään liikkuvia kuvioita, kuten kädenalituksia, paikanvaihtoja, kainaloon rullauksia yms. Vahva jousto polvista ja nilkoista lisää tanssin rentouden tunnetta. Fusku on tanssina helppo, se antaa hyvää mieltä ja tuottaa iloa.
Bugg:
Tämä laji on neljän askeleen perustaan pohjautuva kuviotanssi, jossa perustasolla liikutaan pienessä alassa paikallaan, tehden kuvioita ja harjoitellaan niiden ohjausta. Tanssi on ruotsissa hyvin suosittu ja sieltä se on meillekin rantautunut ja tällä hetkellä sitä tanssitaan paljon kaikkialla. Tähän lajiin kuuluu hyvin paljon erilaisia tyylilajeja, erilaisia vientitekniikoita yms. Omilla tanssikursseillani opetan perusbuggia ns. ”Voittobuggia” ilman suurempia kikkailuja ja pyrin siihen, että se soveltuu lavoille. Oma tyylisuuntani perustuu edesmenneen ruotsissa asuneen bugg-opettajan Voitto Engsbäckin oppeihin ja se on mielestäni niin hyväksi havaittu tyyli, että se on bugg-tuntieni punainen lanka. Hyvä vienti, selkeät kuviot ja rytmikäs tasaiskuinen iskelmä ja popahtava musiikki sopii siihen erinomaisesti. Tanssitaidon edetessä liikkuvat kuviot siirretään salin ympäri kiertävään muotoon ja opitaan ohjaamaan ja seuraamaan sujuvasti, rytmikkäästi etenevän tanssin pyörteitä.
Jive:
Kädenalitanssien ehdoton suosikkilaji. Perustuu kahdeksan askeleen perusaskellukseen, josta saadaan rytmitystä ruuvamalla, kiva letkeä ja vahvasti joustava kädenalitanssi. Sitä tanssitaan Shuffle- musiikin rytmiin ja parhaimmillaan perusaskellus on hieman liikkuva ja samalla pehmeästi joustava.
Rumba-Bolero:
Tunnelmallinen ja kiva lattaritanssi. Sitä tanssitaan bolerotyyppiseen- musiikkiin ja se on liikekieleltään pehmeä ja elastinen paritanssi. Tanssissa on neliörumban rytmi, mutta kansainvälisen rumban kuviot, jotka tosin ovat hieman muokkautuneet lavamiljööseen sopivimmiksi. Rytmi on hidas-nopea-nopea. Lajille on ominaista keinuvuus ja viipyily. Rumba-Bolero on lattaritanssi ja hitaudessaan hieman haastava, mutta aistillisuudessaan nautittava tanssilaji.
Cha-Cha:
Sähäkkä ja vahvaliikkeinen lattaritanssi, siinä on selkeä rytmi ja liikekieli on terävämpi kuin Rumba-Bolerossa. Cha-Cha on musiikkina nopeampaa ja vaatii jo aika hyvää motorista taitoa taituroida rytmin ja kuvioiden haasteissa. Kiva, rytmikäs ja innostava laji. Kuviomateriaali on lähes sama, kuin Rumba-Bolerossa. Hyvän fiiliksen tanssi.
Suomisalsa:
Suomalaiseen salsamusiikkiin räätälöity helppo paritanssi. Perusaskel on sama, kuin kuubalaisessa salsassa, mutta kuviot pohjautuvat jo tutuiksi tulleisiin lattarilajeihin, kuten Rumba-Boleron ja Cha-Chan kuviomateriaaliin. Kiva ja rytmikäs laji.
Vanhatango:
Tangon tyyli, jossa rytmi on erilainen, kuin perinteisessä suomalaisessa tangossa. Rytmi on hidas-nopea-nopea-hidas. Vanha tango on romaniväestön suosima tanssityyli, joka on muokkautunut romaninaisten puvun liikekielestä tanssiessa. Tanssiasento on erilainen kuin suomalaisessa tangossa.
Tangovalssi
Tangovalssi on variaatio valssin tanssimiseen. Siinä perinteistä valssimusiikkia tanssitaan vanhan tangon askelilla ja rytmitetään askellus musiikkiin sopivaksi. Kiva variaatio perinteisen valssin rinnalle.
Kansanomaiset tanssit:
Jenkka, Polkka, Swingpolkka, Masurkka, ovat tyypillisiä kansanomaisia tansseja, joilla on vahvat perinteet. Jenkka on näistä tansseista helpoin ja siihen on lavamiljöössä olemassa monia variaatioita, hyppyjenkka, vaihtoaskeljenkka, sottiisi jne. Polkka on nopea ja vaatii hyvää motorista taitoa. Polkassa voidaan kiertää tanssiotteessa ympäri salia tai varioida se esim. Swingpolkaksi, jolloin sitä tanssitaan paikallaan, tehden kädenalitanssien kuvioita. Masurkka on historiallinen juhlatanssi ja se koostuu kahdesta osasta. Tanssissa on hyppyaskel- osuus ja polkka- osuus tai vaihtoehtoisesti valssi- osuus.
Vinkiksi kaikille
Kaikkien lajien opetteleminen tukee kaikkien lajien oppimista, joten kun mietitte osallistumista tunneille, niin osallistukaa kaikille mahdollisille kursseille, mille pääsette. Tanssiminen on motorinen laji ja vaatii taitoa. Motorinen taito kehittyy parhaiten ja monipuolisesti erilaisia lajeja harjoittelemalla ja tanssimalla.
Foksi on helppo ja mukava perustanssi, jota tanssitaan tanssiotteessa ja se kiertää liikkuvasti tanssisuunnassa ympäri salia. Askellus perustuu 4 askeleen rytmiin hidas-hidas-nopea-nopea. Foksia tanssitaan foksimusiikkiin tai beat rytmisiin kappaleisiin. Rento, helppo ja hyvä perustanssi.
Valssi:
Valssi on lajina tärkeä ja sillä on suuri merkitys tanssi-illan laji- valikoimassa. Valssilla aloitetaan ja lopetetaan lavatanssi-ilta. Perusmuodossaan valssi on kolmijakoinen keinuva ja liikkuva, tanssiotteessa tanssittava tanssi. Käännöksiä tehdään oikealle ja vasemmalle.
Humppa:
Humppa on perusmuodossaan tanssiotteessa tanssittava ja tanssisuunnassa etenevä tanssi. Humppa on meidän suomalaisten lempilapsi, sitä tanssitaan paljon ja siihen on oma musiikkinsa. Perusaskellus perustuu hyvin joustavaan rytmikkääseen vaihtoaskellukseen, jossa nilkkojen ja polvien joustava liike lisää pehmeyttä.
Kävelyhumppa/Kuiviohumppa:
Perustuu perusmuodossaan rytmikkääseen, humpan rytmiä myötäilevään kävelyyn, joka on ikään kuin hölkän ja kävelyn välimuoto. Askel etenee liikkuvasti ja erilaisilla otteilla vastakkain ja rinnakkain liikkuen tehdään laajoja kuviosarjoja, joilla elävöitetään tanssia.
Tango:
Perustuu neljän askeleen vakioituun perusaskellukseen ja rytmiin hidas-hidas-nopea-nopea, mutta antaa mahdollisuuden myös hyvin laajoille ja erilaisille askelvariaatioille musiikin mukaan. Tango on tunnelmaltaan ja liikekieleltään vahva ja jopa väkevä tanssi. Se on lajina ehdottomasti kokeilemisen ja opettelemisen arvoinen. Antaa mahdollisuuden vahvaan viennin ja seuraamisen nautinnolliseen vuoropuheluun.
Hidas valssi:
Hienovarainen ja tunnelmallinen, liikekieleltään pehmeä ja tanssisuunnassa liikkuva tanssi. Perusolemukseltaan hidas ja viipyilevä, mutta vahvapoljentoinen tanssi, jossa tehdään kolmijakoiseen rytmiin liikkuvia askeleita. Hidas valssi ei ole hidastettua tavallista valssia, vaan sille on olemassa oma musiikkinsa. Tanssissa askelmäärä pysyy samana, kuin tavallisessa valssissa, mutta painotus muuttuu, jolloin askellus sopii musiikkiin.
Fusku:
Reipashenkinen 4 askeleen kädenalitanssi, jonka perusrytmi on sama kuin foksissa hidas-hidas-nopea-nopea. Tanssitaan tanssiotteessa ja tanssiin lisätään liikkuvia kuvioita, kuten kädenalituksia, paikanvaihtoja, kainaloon rullauksia yms. Vahva jousto polvista ja nilkoista lisää tanssin rentouden tunnetta. Fusku on tanssina helppo, se antaa hyvää mieltä ja tuottaa iloa.
Bugg:
Tämä laji on neljän askeleen perustaan pohjautuva kuviotanssi, jossa perustasolla liikutaan pienessä alassa paikallaan, tehden kuvioita ja harjoitellaan niiden ohjausta. Tanssi on ruotsissa hyvin suosittu ja sieltä se on meillekin rantautunut ja tällä hetkellä sitä tanssitaan paljon kaikkialla. Tähän lajiin kuuluu hyvin paljon erilaisia tyylilajeja, erilaisia vientitekniikoita yms. Omilla tanssikursseillani opetan perusbuggia ns. ”Voittobuggia” ilman suurempia kikkailuja ja pyrin siihen, että se soveltuu lavoille. Oma tyylisuuntani perustuu edesmenneen ruotsissa asuneen bugg-opettajan Voitto Engsbäckin oppeihin ja se on mielestäni niin hyväksi havaittu tyyli, että se on bugg-tuntieni punainen lanka. Hyvä vienti, selkeät kuviot ja rytmikäs tasaiskuinen iskelmä ja popahtava musiikki sopii siihen erinomaisesti. Tanssitaidon edetessä liikkuvat kuviot siirretään salin ympäri kiertävään muotoon ja opitaan ohjaamaan ja seuraamaan sujuvasti, rytmikkäästi etenevän tanssin pyörteitä.
Jive:
Kädenalitanssien ehdoton suosikkilaji. Perustuu kahdeksan askeleen perusaskellukseen, josta saadaan rytmitystä ruuvamalla, kiva letkeä ja vahvasti joustava kädenalitanssi. Sitä tanssitaan Shuffle- musiikin rytmiin ja parhaimmillaan perusaskellus on hieman liikkuva ja samalla pehmeästi joustava.
Rumba-Bolero:
Tunnelmallinen ja kiva lattaritanssi. Sitä tanssitaan bolerotyyppiseen- musiikkiin ja se on liikekieleltään pehmeä ja elastinen paritanssi. Tanssissa on neliörumban rytmi, mutta kansainvälisen rumban kuviot, jotka tosin ovat hieman muokkautuneet lavamiljööseen sopivimmiksi. Rytmi on hidas-nopea-nopea. Lajille on ominaista keinuvuus ja viipyily. Rumba-Bolero on lattaritanssi ja hitaudessaan hieman haastava, mutta aistillisuudessaan nautittava tanssilaji.
Cha-Cha:
Sähäkkä ja vahvaliikkeinen lattaritanssi, siinä on selkeä rytmi ja liikekieli on terävämpi kuin Rumba-Bolerossa. Cha-Cha on musiikkina nopeampaa ja vaatii jo aika hyvää motorista taitoa taituroida rytmin ja kuvioiden haasteissa. Kiva, rytmikäs ja innostava laji. Kuviomateriaali on lähes sama, kuin Rumba-Bolerossa. Hyvän fiiliksen tanssi.
Suomisalsa:
Suomalaiseen salsamusiikkiin räätälöity helppo paritanssi. Perusaskel on sama, kuin kuubalaisessa salsassa, mutta kuviot pohjautuvat jo tutuiksi tulleisiin lattarilajeihin, kuten Rumba-Boleron ja Cha-Chan kuviomateriaaliin. Kiva ja rytmikäs laji.
Vanhatango:
Tangon tyyli, jossa rytmi on erilainen, kuin perinteisessä suomalaisessa tangossa. Rytmi on hidas-nopea-nopea-hidas. Vanha tango on romaniväestön suosima tanssityyli, joka on muokkautunut romaninaisten puvun liikekielestä tanssiessa. Tanssiasento on erilainen kuin suomalaisessa tangossa.
Tangovalssi
Tangovalssi on variaatio valssin tanssimiseen. Siinä perinteistä valssimusiikkia tanssitaan vanhan tangon askelilla ja rytmitetään askellus musiikkiin sopivaksi. Kiva variaatio perinteisen valssin rinnalle.
Kansanomaiset tanssit:
Jenkka, Polkka, Swingpolkka, Masurkka, ovat tyypillisiä kansanomaisia tansseja, joilla on vahvat perinteet. Jenkka on näistä tansseista helpoin ja siihen on lavamiljöössä olemassa monia variaatioita, hyppyjenkka, vaihtoaskeljenkka, sottiisi jne. Polkka on nopea ja vaatii hyvää motorista taitoa. Polkassa voidaan kiertää tanssiotteessa ympäri salia tai varioida se esim. Swingpolkaksi, jolloin sitä tanssitaan paikallaan, tehden kädenalitanssien kuvioita. Masurkka on historiallinen juhlatanssi ja se koostuu kahdesta osasta. Tanssissa on hyppyaskel- osuus ja polkka- osuus tai vaihtoehtoisesti valssi- osuus.
Vinkiksi kaikille
Kaikkien lajien opetteleminen tukee kaikkien lajien oppimista, joten kun mietitte osallistumista tunneille, niin osallistukaa kaikille mahdollisille kursseille, mille pääsette. Tanssiminen on motorinen laji ja vaatii taitoa. Motorinen taito kehittyy parhaiten ja monipuolisesti erilaisia lajeja harjoittelemalla ja tanssimalla.
Taulun teksti: Kyösti Mäkimattila
|
Taulun teksti: Kyösti Mäkimattila
|
Tanssi liikuntana ja harrastuksena
Olipa sitten kyseessä paritanssi tai yksintanssi, molemmissa on kyse motorisesta taidosta. Aikuisen ihmisen motorinen taito kehittyy vähitellen. Tanssitaitoa ei voi ostaa valmiina, sen eteen jokainen joutuu tekemään paljon työtä ja harjoittelemaan. Motorisen taidon oppimisessa tärkeänä tekijänä on toistojen määrä. Sanotaan, että oppiakseen jonkun motorisen taidon, on tehtävä 10.000 toistoa. Se kuulostaa paljolta ja onkin sitä, mutta toistot tulevat tanssiliikunnassa mukavassa fiiliksessä ja ikään kuin huomaamatta.
Tanssi liikuntana kehittää tasapainoa, kehon hallintaa ja reaktiokykyä. Paritanssin maailma on oivallinen, siinä on mahdollisuus olla viejänä ja seuraajana, nauttien oman roolinsa haasteista. Paritanssissa miehen rooli on haastavampi, koska siinä miehen tulee oppia ohjaamaan yhteistä tanssia. On haastavaa, opetella omia askeleita ja harjoitella siinä samalla ohjaamaan tanssiparia oikeilla askelilla, rytmillä ja kuvioilla.
Tässäkin asiassa vaivannäkö palkitaan ja miehet oppivat ohjaamaan naisen tanssia hyvin. Paritanssissa hyvän mielen tuottaminen lähtee pitkälti siitä, että mies saa viedä ja ohjata ja nainen saa olla vietävänä ja seurata.
Paritanssi on hyvä harrastus monella tavalla. Sillä onnistuakseen se tarvitsee miehen ja naisen. Molempien panos parketilla on yhtä tärkeä. Parhaimmillaan yhteinen tanssi voi sujua ilman vaikeuksia ja tuntuu helpolta. Mies ohjaa vahvasti ja nainen seuraa aktiivisesti, mutta pysyy koko ajan viennissä. Onnistuessaan tunne on sellainen, että tanssitaan ”sukkasillaan” niin pehmeästi ja elastisesti ja tuntuu, että kaksi kehoa on yhtä.
Parhaimmillaan sen vaikutukset ovat tanssijoita yhdistävät esim. oman parin kanssa harjoittelevat oppivat toistensa liikkeistä ja toisistaan paljon. Tanssikursseille voi tulla myös ilman omaa paria ja silloin haasteen antaa vaihtuva pari. Tällöin miesten viemisen taito kehittyy eri tavalla liikkuvia naisia ohjatessa.
Musiikki, johon opeteltavia askelmerkkejä sovitetaan, on merkittävässä roolissa paritanssissa. Tanssilajeja on onneksi Suomessa paljon ja niiden monipuolisuus innostaa opettelemaan useampia lajeja. Hyvä musiikki innoittaa todella paljon. Musiikki voi olla niin mukaansa tempaavaa ja nautinnollista kuunneltavaa, että sekin rentouttaa tiedostamatta. On tehty tutkimuksiakin mm. musikaalisista aivoista. Eräässä tutkimuksessa laulaja Sting oli koehenkilönä. Aivojen toimintoja mitattiin silloin, kun hän kuunteli mielimusiikkiaan ja silloin, kun hän ei pitänyt kuulemastaan musiikista. Aivotason muutokset näkyivät positiivisina mielimusiikin kohdalla.
Jokaisella meillä on myös kehon sisäinen rytmi, jonka löytäminen on erinomaisen mukavaa ja kiinnostavaa.
Tanssi liikuntana kehittää tasapainoa, kehon hallintaa ja reaktiokykyä. Paritanssin maailma on oivallinen, siinä on mahdollisuus olla viejänä ja seuraajana, nauttien oman roolinsa haasteista. Paritanssissa miehen rooli on haastavampi, koska siinä miehen tulee oppia ohjaamaan yhteistä tanssia. On haastavaa, opetella omia askeleita ja harjoitella siinä samalla ohjaamaan tanssiparia oikeilla askelilla, rytmillä ja kuvioilla.
Tässäkin asiassa vaivannäkö palkitaan ja miehet oppivat ohjaamaan naisen tanssia hyvin. Paritanssissa hyvän mielen tuottaminen lähtee pitkälti siitä, että mies saa viedä ja ohjata ja nainen saa olla vietävänä ja seurata.
Paritanssi on hyvä harrastus monella tavalla. Sillä onnistuakseen se tarvitsee miehen ja naisen. Molempien panos parketilla on yhtä tärkeä. Parhaimmillaan yhteinen tanssi voi sujua ilman vaikeuksia ja tuntuu helpolta. Mies ohjaa vahvasti ja nainen seuraa aktiivisesti, mutta pysyy koko ajan viennissä. Onnistuessaan tunne on sellainen, että tanssitaan ”sukkasillaan” niin pehmeästi ja elastisesti ja tuntuu, että kaksi kehoa on yhtä.
Parhaimmillaan sen vaikutukset ovat tanssijoita yhdistävät esim. oman parin kanssa harjoittelevat oppivat toistensa liikkeistä ja toisistaan paljon. Tanssikursseille voi tulla myös ilman omaa paria ja silloin haasteen antaa vaihtuva pari. Tällöin miesten viemisen taito kehittyy eri tavalla liikkuvia naisia ohjatessa.
Musiikki, johon opeteltavia askelmerkkejä sovitetaan, on merkittävässä roolissa paritanssissa. Tanssilajeja on onneksi Suomessa paljon ja niiden monipuolisuus innostaa opettelemaan useampia lajeja. Hyvä musiikki innoittaa todella paljon. Musiikki voi olla niin mukaansa tempaavaa ja nautinnollista kuunneltavaa, että sekin rentouttaa tiedostamatta. On tehty tutkimuksiakin mm. musikaalisista aivoista. Eräässä tutkimuksessa laulaja Sting oli koehenkilönä. Aivojen toimintoja mitattiin silloin, kun hän kuunteli mielimusiikkiaan ja silloin, kun hän ei pitänyt kuulemastaan musiikista. Aivotason muutokset näkyivät positiivisina mielimusiikin kohdalla.
Jokaisella meillä on myös kehon sisäinen rytmi, jonka löytäminen on erinomaisen mukavaa ja kiinnostavaa.
Paritanssin monipuolinen vaikuttavuus
Paritanssin monipuolinen vaikuttavuus kehon toimintoihin on kiistaton. Tanssiessa hengitys ja verenkiertoelimistön toiminta lisääntyy. Kursseilla tai lavatansseissa nopeatempoisten kappaleiden aikana hengitystiheys kasvaa huomattavasti.
Tanssilla on vaikutusta myös lihasvoiman, nivelten liikkuvuuden ja kimmoisuuden lisääjänä. Tasapaino ja reaktiokyky harjaantuvat ja koordinaatiokyky kehittyy. Paritanssissa liike ja liikesarjat aktivoivat monipuolisesti eri aivoalueita ja hermoverkkojen väliset yhteydet vahvistuvat tanssiliikunnan avulla. Paritanssissa luusto saa erinomaista kuormitusta, koska tietyille tansseille ominainen impakti-tyyppinen liike kuormittaa luustoa hyvin. Impakti-tyyppistä liikettä on iskevä liike esim. hypyt, jenkassa ja polkassa. Paritanssi kehittää myös oppimisvalmiuksia, sekä kolmiulotteisten muotojen hahmottamista. Siitä saa myös lisätaitoja sosiaalisuuteen ja vuorovaikutustaitoihin. Paritanssin oppiminen lisää myös stressinsietokykyä. Monet kurssilaiset kertovatkin rentoutuvansa kursseilla ja tulevansa sinne "päänsä nollaukseen".
Tanssin mielenterveyttä edistävä vaikutus on myös merkittävä.
Suomessa noin miljoona henkilöä käyttää Kelan korvaamia psyykenlääkkeitä, ja pelkästään masennuslääkkeitä käyttää noin 400 000 suomalaista.[7]
Tanssiharrastus, joka ruokkii kehon ja mielen kaikkia osa-alueita voisi hyvin olla luonteva lääke mielialan kohotukseen.
Tanssilla on vaikutusta myös lihasvoiman, nivelten liikkuvuuden ja kimmoisuuden lisääjänä. Tasapaino ja reaktiokyky harjaantuvat ja koordinaatiokyky kehittyy. Paritanssissa liike ja liikesarjat aktivoivat monipuolisesti eri aivoalueita ja hermoverkkojen väliset yhteydet vahvistuvat tanssiliikunnan avulla. Paritanssissa luusto saa erinomaista kuormitusta, koska tietyille tansseille ominainen impakti-tyyppinen liike kuormittaa luustoa hyvin. Impakti-tyyppistä liikettä on iskevä liike esim. hypyt, jenkassa ja polkassa. Paritanssi kehittää myös oppimisvalmiuksia, sekä kolmiulotteisten muotojen hahmottamista. Siitä saa myös lisätaitoja sosiaalisuuteen ja vuorovaikutustaitoihin. Paritanssin oppiminen lisää myös stressinsietokykyä. Monet kurssilaiset kertovatkin rentoutuvansa kursseilla ja tulevansa sinne "päänsä nollaukseen".
Tanssin mielenterveyttä edistävä vaikutus on myös merkittävä.
Suomessa noin miljoona henkilöä käyttää Kelan korvaamia psyykenlääkkeitä, ja pelkästään masennuslääkkeitä käyttää noin 400 000 suomalaista.[7]
Tanssiharrastus, joka ruokkii kehon ja mielen kaikkia osa-alueita voisi hyvin olla luonteva lääke mielialan kohotukseen.
Taulujen tekstit: Kyösti Mäkimattila
